Luokittelematon

Guten Morgen Österreich!

11.09.2011, sofia

Nyt on siis vihdoin ja viimein löytyny koti tälle yksinäiselle kulkurille. Ja hieno koti onki! Ja mukavat kämppikset kaupan päälle!

Tulin siis tänne Itävaltaan, ja tarkemmin sanottuna Kremsiin toissapäivänä. Kämpillä minua oli vastassa vuokraisäntä ja -emäntä. Ne esitteli mulle englannin ja saksan sekotuksella (ja mie ymmärsin!) kämpän ja kaikki sen hienoudet (meillä on astianpesukonekki). Sitten alkoki tutustuminen uusiin kämppiksiin. Meitä asuu tässä kämpässä kolme tyttöä: mie, Viia ja Anna-Kaisa. Ja viereisessä kämpässä asuu Jessica ja Janne. Meillä on siis täällä kunnon suomalaisbileet.

Pyöräillen ympäri Kremsiä

Eka iltana ei oikein jaksettu muuta tehä ko ihmetellä sitä että oikeasti ollaan täällä, Itävallassa! Mutta heti seuraavana aamuna lähettiin tutkiin kaupunkia, A-K ja Jessica meän kokeneina oppaina. Lasketeltiin suuren suuri mäki pyörillämme alas kaupunkiin ja sitten alko meän kaupunki kierros. Kaupungilla sai kulkea kamera koko ajan kuvaus valmiudessa, koska kaikki oli yksinkertasesti vaan niin kaunista. Kierreltiin vähän ympyrää ja kateltiin nättejä taloja, kunnes lopulta eksyttiin (uskoaksemme) meän   koulullekki. Sinne pitäis sitten tiistaina löytää tie taas uudestaan.

Kotimatkalla käytiin sitten ostelemassa iltaa varten vähän ruokaa ja juomaa (viiniä tottakai) ja sitten oli aika lähteä vuorta vallottamaan. Nimittäin, meän asunto ja asuinympäristö on aivan ihanat, mutta sijaitsee valitettavasti vuorilla. Eli kotimatka koostuu lähinnä sairaan pitkästä ylämäestä. Alas viilettäessä sen mäen kauheuden ehtii suorastaan unohtaa. Mutta a vot, ko oot menossa kotia päin. Saat hiki hatussa polkea pienimmällä vaihteella ja silti jossain vaiheessa on vaan pakko luovuttaa ja kävellä. Ollaanki tultu porukassa siihen lopputulokseen, että muutaman kuukauden päästä kaikilla viidellä on ääs of stiil. Sitä odotellessa.

Illalla käytiin ennen ruoanlaittoa Jessican ja Viian kans mettästään villisikoja, mutta löydettiin ainoastaan naapurista lavallinen omenoita, 10 cent. kappale. Äkkiä kotia, rahapussi mukaan ja omenaostoksille. Keräsin kahella eurolla kaks kassillista omenoita ja palasin pikavauhtia omenapiirakan tekoon. Jessica loihti sillä aikaa koko poppoolle chili con carnet. Ilta meniki sitten hyvän ruoan ja viinin parissa. Tarkotus oli myös jossain vaiheessa lähteä kaupungille hoopoileen, mutta todettiin meän terassi liian mukavaksi paikaksi, ja päätettiin jäähä siihen. Mikäs sen parempaa ko hyvä seura ja viinipullo.

Pakko sanoa, että oon rakastunu tähän maahan ja kaupunkiin nyt jo. Varo vaan Suomi, saatan jäähä tänne.

t. Kodillinen kulkuri


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *